Kirkkokansan raamattupäivässä Lahdessa etsittiin tietä eteenpäin
Lahdessa tehtiin 12. maaliskuuta historiaa. Viidennen liikkeen järjestöt kokoontuivat ensimmäistä kertaa yhdessä järjestettyyn tapahtumaan sitten 1960-luvun. Lähtökohtana tapahtuman järjestämisessä oli huoli kirkon etääntymisestä tunnustusperustaltaan.
Paitsi yhteistä huolta, kokous ilmaisi yhteistä protestia, sitä kohtaan, että kirkko on lähtenyt mukailemaan Jumalasta vieraantuneen maailman eettisiä ja uskonnollisia virtauksia. Asiaa pohti Timo Junkkaala omassa puheenvuorossaan.
- Viime syksynä julkaistussa, kaikille papeille lähetetyssä synodaalikirjassa sanottiin, ettei enää voida sanoa mihinkään asiaan, että siitä Raamattu sanoo jotakin. Kirjoittajan mukaan Raamattu sisältää niin monenlaista sanomaa, ettei ilmaisua ”Raamattu sanoo” voi käyttää. Juuri tämä on suuri ongelma kirkossa nyt. Jos kirkko menettää luottamuksen siihen että Raamattu on Jumalan sanaa, se menettää kaiken. Se heijastuu sekä kirkon opetukseen että julistukseen. Turhaan kysellään, mikä on kirkon ääni. Jos kirkko kadottaa Jumalan sanan, se menettää kaiken, myös oman äänensä. Kirkko joka julistaa vain vaikenevaa Jumalaa, on vaientanut itsensä.
Suomen Raamattuopiston rehtori Juha Vähäsarja totesi, että ajatusmaailmat ovat etääntyneet rajusti toisistaan. Tavallinen kirkkokansa on alkanut äänestää jaloillaan, koska se ei voi enää yhtyä yhteiseen esirukoukseen.
- Kirkon johto voi menettää mitä muuta tahansa, mutta ei kirkkokansan esirukousta, Vähäsarja totesi.
Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Timo Rämä sanoi puheessaan, että kirkko näyttää luopuneen eettisen suunnannäyttäjän roolista. Hän kysyi, onko Raamatulla enää sitä arvovaltaa, jonka kirkkolain ja –järjestyksen ensimmäiset pykälät sille määrittävät. Rämän mukaan ei ole ihme, että monet uskovat miettivät, onko enää mahdollista jatkaa kirkossa.
Rämä pitää lähtökohtana kuitenkin sitä, että herätysliikeväki jatkaa kirkossa. Kaikesta arvostelusta huolimatta kirkko on antanut kansallemme paljon hyvää. Näistä Rämä mainitsi esimerkkeinä julistus-, opetus-, kasvatus- ja diakoniatyön.
- Kirkon rikkauteen on aina haluttu liittää myös herätysliikkeet, viides liike mukaan lukien.
Rämä toivookin, että herätysliikkeet nähtäisiin aidosti osana kansankirkkoamme. Hän muistutti myös, että järjestöillä on yhteiskunnassa yksityisoikeudellinen ja itsenäinen asema kirkon hallinnosta riippumattomana vapaana rakenteena.
Kansanlähetyksen aluekoordinaattori Mika Tuovinen totesi puheessaan, että tarvitaan ihmisiä, jotka surevat Jumalan sanasta luopumista. Hän korosti, että mikäli emme voi vedota Raamatun sanaan, voimme yhtä hyvin laittaa lapun luukulle. Hän rohkaisi kuulijoita hakeutumaan seurakunnan yhteyteen ryhmiin, joissa rukoillaan ja luetaan Raamattua.
- Vaikeuksien keskellä miellä tulisi olla samanlainen hengellinen näkökyky kuin Elisalla, joka näki Jumalan näkymättömät sotajoukot. Jumalalla on enemmän kansaa tässä kirkossa kuin luulemme. Vaikka näet epäkohtia, suuntaa katse Jeesukseen. Enemmän kannattaa käyttää aikaa rukoukseen kuin arvosteluun, Tuovinen summasi.
Päivien sanoma tiivistyi rukouskutsuun, jonka toivotaan leviävän esirukouslistana.
Kirkkokansan Raamattupäivään Ristinkirkkoon kokoontui enimmillään kerralla 800 henkeä. Yhteensä tapahtumalla oli noin 1200 eri osallistujaa. Tapahtuman puheet ovat luettavissa netissä. Paneeli on kuultavissa Radio Deissä tiistai-iltana.
Tapahtuman järjestäjinä toimivat Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä, Keski-Lahden seurakunta, Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Suomen Evankelisluterilainen Opiskelija- ja Koululaislähetys ja Suomen Raamattuopisto.

Kirkkokansan Raamattupäivä kokosi Lahden Ristinkirkkoon 1100 kuulijaa.
Kuva: Kirsi Myllyniemi
