Lähetyskeskuksen historia

Ryttylän kartano
Lähetyskeskuksen alueen historia tunnetaan 1500-luvulta saakka, maatilasta kasvoi Ollilan ratsutila, Ryttylän kartano. Laajimmillaan kartanon pinta-ala oli 3500 hehtaaria. Suurimman osan 1800-lukua kartanoa omisti Granfeltien pappissuku. Heidän aikanaan maille perustettiin mm. tiilitehdas ja maiden halki rakennettiin rautatie. Suomen kansakoulun isä Uno Cygnaeus aloitti koulunsa kartanon päärakennuksessa ankaran kotiopettajan ohjauksessa. Vuosisadan viimeisen neljänneksen kartanoa omisti eversti Hugo Standertskjöld, jonka aikana alueelle rakennettiin koulu. 1900-luvun alussa kartanon alue palstoitettiin ja myytiin.

Koulukoti
Helsingin kaupunki osti palstoitetun kartanon ydinalueen ja vuodesta 1923-61 paikka toimi Helsingin kaupungin poikakotina, jota piti koulunaan ja kotinaan 100-150 ylivilkasta poikaa. Suurin osa Lähetyskeskuksen rakennuksista on rakennettu poikakodin aikana 1920-30-luvuilla.

Lähetyskoulu ja Lähetyskeskus
Nuorisoherätyksestä alkanut Kansanlähetys etsi pysyviä toimitiloja ja Hausjärven kunta myi Koulukodin tilat Kansanlähetykselle vuonna 1968. Talkoovoimin kunnostettu keskus vihittiin käyttöön vuonna 1969, jonka jälkeen Lähetyskeskuksessa on toiminut lähetyskoulu ja Kansanlähetyksen keskustoimisto.

Kansanlähetysopisto
Vuoden 2001 alusta Suomen Ev.lut. Kansanlähetys sai kansanopiston ylläpitämisluvan. Viidellä eri linjalla opiskelee vuosittain lähes 100 opiskelijaa, sen lisäksi viikonloppuisin järjestetään paljon lyhytkursseja. Vuosittainen kävijämäärä on noin 10.000.