Etusivu » Lähetys » Lähetystyömme » Juutalaisille ensin » Juutalaiset juhlat

Juutalainen juhlakalenteri

Juutalaiset juhlat Israelissa

Viiden vuoden kalenteri 

Juhlan nimi   Juutalainen kalenteri 2011
 2012 2013 2014 2015 Juhlan tarkoitus
Tu bishvat Shevat 15. 20.1. 8.2.
 26.1.
 16.1. 4.2.
  1)
Purim Adar 13. 20.3.
 8.3.
 24.2.
 16.3.
 5.3.
 2.)
1.seder-ateria Nisan 14. 18.4.
 6.4.
 25.3.
 14.4.
 3.4.
 3.)
Pesach Pääsiäinen

Nisan 15-21.

19.4.-25.4.

 7.4.-13.4.
 26.3.-1.4. 15.4.-21.4.
 4.4.-10.4.. 4.)
Jom hashoa Nisan 27 1.5.
 19.4.
 7.4.
 27.4.
 16.4.
 5.)
Jom hazikaron Ijar 4. 8.5.
 26.4. 14.4.
 4.5.
 23.4.
 6.)
Jom ha`atsmaut Ijar 5. 9.5.
 27.4.
 15.4.. 5.5.
 24.4.
 7.)
Lag ba`omer Ijar 18. 22.5.
 10.5.
 28.4.
 18.5.
 7.5.
 8)
Jom Jerushalajim Ijar 28 1.6.
 20.5.
 8.5.
 28.5.
 17.5.
 9)
Shavuot Helluntai Sivan 6. 8.6.
 27.5.
 13.5.
 4.6.
 24.5.
 10.)
Tisha be´av Av 9. 9.8.
 28.7.
 16.7.
 5.8.
 25.7.
 11.)
Rosh hashana. Juutalainen v. Tishri 1.

29.9.

5772

17.9.

5773

5.9.

5774

25.9.

5775

14.9.

5776

 12.)
Jom kippur Tishri 10. 8.10.
 26.9.
 14.9.
 4.10.
 23.9.
 13.)
Sukkot Lehtimajajuhla Tishri 15.-21. 13.10-20.10.
 1.10.-8.10.
 19.9.-26.9.
 9.10.-16.10. 28.9.-5.10
 14.)
Simchat tora Tishri 22. 20.10. 8.10.
 26.9.
 16.10
 5.10.
 15.)
Chanukka. 1. hanukkakynttilä sytytetään Tavet 2. tai3. 21.-28.12.
 9.-16.12
 28.11-5.12.
 17.12-24.12.
 7.12-14.12.. 16.)

 

Juhlien tarkoitus:

  1. Tu bishvat-juhlan nimi on shevat-kuun 15 (tammi-helmikuu). Sitä kutsutaan myös puiden uudeksivuodeksi.
  2. Purim-juhla on adar-kuun 14. (helmi-maaliskuu). Sen syntyvaiheet kerrotaan Esterin kirjassa, erityisesti Est. 9:1- Juutalaiset pelastuivat Persiassa Esterin välityksellä Hamanin yrittäessä tuhota heidät.
  3. Seder-ateria aloitta pääsiäisajan. Se on nisan-kuun 14. päivän iltana (maalis-huhtikuu). Seder on suomeksi ”järjestys”. Sitä vietetään Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi,  onka Herra asetti, 2. Moos. 12. Jeesus asetti seder-ateriassa Herran Pyhän Ehtoollisen,Matt. 26:20–30; Joh. 13–17.
  4. Pesach eli pääsiäinen on nisan-kuun 15.–21 (maalis-huhtikuu) Egyptin orjuudesta vapautumisen juhla. Pesch on suomeksi ’mennä ohi’. Uudessa liitossa Jeesus Kristus kärsii, kuolee ristillä, haudataan ja nousee ylös haudasta, 2. Moos. 12. luku.
  5. Jom ha´shoa on nisan-kuun 27. (huhti-toukokuu) eli kansanmurhapäivä. Sillä sanalla ei ole suomenkielelle vakiintunutta käännöstä. Sitä kutsutaan Natsien uhrien päivänkatastrofiksi. Englanniksi sitä kutsutaan holocaust, joka merkitsee tulessa täysin tuhoutunut.(Suomessa vainojen uhrien muistopäivä on 27.1. Sinä päivänä v.1945 Autschwitzin keskitysleiri Puolassa vallattiin.)
  6. Jom hazikaron on ijar-kuun 4. (huhti-toukokuu). Se on kaatuneiden israelilaisten muistopäivä (huhti-toukokuussa).
  7. Jom ha`atsmaut on ijar-kuun 5. Israelin itsenäisyyspäivä (huhti-toukokuu). Ijar-kuun 5.päivänä vuonna 5708 eli 14.5.1948 Israel itsenäistyi.
  8. Lag ba`omer ijar-kuun 18. (toukokuu). Suomeksi ’33. (päivä) Omerissa’ eli se on 33päivän kuluttua pääsiäisestä. (Pääsiäisestä lasketaan omereita eli lyhteitä shavuotiin 40päivää.) Omer (käännetty myös Raamatussamme goomer) on suomeksi lyhde. Se on myös vetomitta, yhden lyhteen ohramäärä, joka on noin 3,6 litraa. Juhlan alkuperä on tuntematon. Se liittyy ehkä rabbi Akivaan ja Bar Kohban kapinan aikana 132–135 jKr.
  9. Jom Jerushalajim eli Jerusalem-päivä on ijar-kuun 28. (toukokuu).
  10. Shavuot, eli viikkojuhla, helluntai on sivan-kuun 6. (touko-kesäkuu). Se on seitsemän viikon jälkeinen päivä pääsiäisestä (7 x 7 +1 = 50). Pääsiäisestä helluntaihin on siis 50 päivää. Israel sai silloin Jumalalta lain Siinailla. Sinä päivänä Uuden liiton aikana Pyhä Henki vuodatettiin opetuslasten ylle ja alkoi seurakunnan aika. 2. Moos.19–20; 3.Moos. 23:15–21; Ap.t. 2.
  11. Tisha be´Av on suomeksi av-kuun 9. (heinä-elokuu) surun, murheen ja katkerienmuistojen päivä, jolloin juutalainen paastoaa syömättä ja juomatta koko vuorokauden. Sinä päivänä ovat Salomon ja Herodeksen temppelit palaneet ja monet muut suuret tuhot kohdanneet juutalaisia.
  12. Rosh hashana eli (maallinen vuoden) uusivuosi on tishri-kuun 1. (syys-lokakuu). Siitä alkaa juutalainen kalenterivuosi 3. Moos. 23:24. (Pyhä vuosi alkaa nisan-kuun 1. päivästäkeväällä.)
  13. Jom kippur eli (suuri) sovituspäivä on tishri-kuun 10, (syys-lokakuu). Silloin juutalainen paastoaa syömättä ja juomatta koko vuorokauden. Temppelissä suoritettiin silloin kahden syntipukin uhraaminen kansan puolesta. 3. Moos.16:7- 31.
  14. Sukkot eli lehtimajajuhla on tishri-kuun 15.–22. (loka-marraskuu). Samalla se on suurin sadonkorjuujuhla syksyllä maallisen vuoden alkupuolella. Seitsemänä päivänä temppelissä uhrattiin 70 sonnia ja vesiuhreja. Koko aikana pyritään asumaan lehtimajoissa. 3. Moos. 23:34–43; 4. Moos. 29:12–34.
  15. Simchat tora eli lain ilojuhla päättää lehtimajajuhla-ajan tishri-kuun 22. (loka-marraskuu). Se on 8. päivä Israelissa, muualla eli galutissa se on seuraava eli 9. päivä. Sinä päivänä luetaan Tooran (Mooseksen kirjat) viimeiset jakeet ja aloitetaan sen lukeminen alusta.
  16. Chanukka eli hanukka-juhla on suomeksi ’vihkiä käyttöön’ kislev-kuun 25 päivänä ja päättyy tevet-kuun 2. tai 3. (marras-tammikuu). Se kestää kahdeksan päivää. Sitä vietetään häpäistyn Jerusalemin temppelin uudelleen vihkimisen (165 eKr.) aikana tapahtuneen öljyihmeen muistoksi. 1. Makkab. 4:59; 2. Makkab. 10:6,8 ja Joh. 10:22. Ensimmäisenä iltana sytytetään ’palvelija’ kynttilä ja sillä toinen kynttilää ja joka ilta yksi enemmän, viimeisenä iltana kaikki kahdeksan. Hanukka-juhlan aikana poltetaan siis yhteensä 44 kynttilää.

Kaikki juutalaiset juhlat alkavat edellisen päivän iltana. Ne jatkuvat meidän     kalenterimme mukaan seuraavan päivän auringonlaskuun asti. Se muodostaa juutalaisessa kalenterissa yhden vuorokauden, kuten luomispäivä alkoi ensimmäisen päivän illasta.

Useimmissa Raamattuun perustuvissa juhlissa on Israelin ulkopuolella yksi ylimääräinen päivä. Esimerkiksi pääsiäinen kestää Israelissa seitsemän päivää ja helluntai yhden päivän. Israelin ulkopuolella nämä juhlat kuitenkin kestävät päivän pitempään, paitsi Jom kippur ja hanukka-juhla.

Siksi Israelin ulkopuolella on esimerkiksi kahtena iltana seder-ateriaa. Ensimmäinen ateria on samana iltana kuin Israelissa. Seuraavana iltana Israelin ulkopuolella nautitaan toinen seder-ateria.

Kaikkialla on vain yksi Jom kippur-päivä, koska ei voida ajatella, että kaikki paastoaisivat juomatta ja syömättä kahta vuorokautta.

Kalenterin laatinut: Seppo Mäki-Arvela 2010

 

**************************************************************

KIRJA JUUTALAISISTA JUHLISTA

Jouko Jääskeläinen: Juhlien juhlat. Uusi tie 2010.

Kuuntele Jouko Jääskeläisen kuvaus juutalaisista juhlista.

 

Tilaa:  JUHLIEN JUHLAT.UUSI TIE 2010